Yhteistyössä

Tietoa

ParanormaaliBlogi.net on Suomen seuratuin rajatiedon media. Olemme uutisoineet paranormaaleista ja muista oudoista ilmiöistä vuodesta 2007 lähtien.

Mainostus

Nyt kannattaa mainostaa:

Ota yhteyttä yhteyslomakkeella.

Facebook

Sivustomme käsittelee paranormaaleja sekä yliluonnollisia ilmiöitä, joihin kuuluvat mm. kummitukset, avaruusolennot, ufot, viljapeltokuviot ja enkelit.

PB sisältää tuoreita uutisia yliluonnolliselta saralta, kiinnostavimpia kuvia sekä videoita. Jo yli 1700 artikkelia/postausta!

Aihealueeseemme kuuluu paranormaalin lisäksi myös salaliitot, avaruus, tiede sekä muut asiat ja ilmiöt, jotka ovat jollain tapaa normaalista poikkeavia tai mielenkiintoisia.

Järjestämme myös paranormaaleja ilmiöitä käsitteleviä luentoja ja tapahtumia.

Lue lisää...

Lähetä juttuvinkki

Keskustelutuokiot

Tulossa:

Keskustelutuokio #2
Aihe: Unet - Unien maailma, selkounet ja unihalvaukset
Ajankohta: Ei vielä tiedossa
Tarkemmat tiedot ilmotetaan blogissa myöhemmin...

Äänitteet:

#1 - Maan ulkopuolinen elämä ja sen mahdollisuus

Wespa Pasiradion haastattelussa - Aiheena paranormaalit ilmiöt

Kalenteri

toukokuu 2017
matiketopelasu
« maalis  
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031 

Arkistot

Palkinnot

oudot ilmiöt

Sivu 4. Yhteensä 5.12345

Oudot eläinten joukkokuolemat jatkuvat – Tällä kertaa Chilessä

Tammikuun alkupuolella kerroimme oudoista kalojen ja lintujen joukkokuolemista.

Eläinten joukkokuolemista on tullut harvasepäivä uutta tietoa ja uusia tapauksia on sattunut ympäri maailmaa. Tällä kertaa kummia tapahtuu Chilessä. El Llanito nimisessä pikkukylässä kuoli tuhansia kaloja.

Kummallisen tapauksesta tekee se, että ennen kalojen kuolemaa alueella nähtiin outo valo ja kuultiin huminaa.

Ensin kuulin jättimäistä huminaa, sitten humina lakkasi ja valo alkoi hohtamaan, silminnäkijänä toiminut Mariana selittää tilannetta.

Outo valo saatiin myös videolle.

Lisää tapauksesta alla olevalla videolla.

http://www.youtube.com/watch?v=klTfTvPCS_I

ATS:n foorumilla syyksi epäillään HAARP:ia sekä ufoja.

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Sisilian selittämättömät palot

Parapsykologia.blogspot.com -sivusto käsittelee artikkelissaan Sisilian Canneto di Caroniassa tapahtuneita outoja paloja sekä sähkölaitteiden sekoamisia. Oudot ilmiöt alkoivat vuoden 2004 alussa ja jatkuivat useita vuosia. Itsestään palamaan syttyi sohvia, sähkölaitteita, verhoja ja mm. vesiputkia. Joskus palo saattoi tapahtua suoraan todistajien katsellessa.

Ajan kuluessa alueelta sammutettiin mm. sähkön saanti kokonaan ja tehtiin erilaisia muutostöitä, mutta mikään ei näyttänyt auttavan.

Alueella tehtiin hydrogeokemiallisia, sähkömagneettisia, magneettisia ja seismisiä mittauksia, mutta mitään luonnollista selitystä vuosien tutkimustenkaan jälkeen ei tapauksille saatu. Päteväksi selitykseksi on ehdotettu mm. avaruuden asukkeja, sekä ns. poltergeist-ilmiötä.

Suosittelen lukemaan koko jutun kaikkine tietoineen ja analyyseineen täältä.

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Yhteydenotto tuonpuoleisesta

Kaliforniassa,  San Fernandon laaksossa, 12 syyskuuta 2008, 225 työmatkaajan juna törmäsi kolmen miehen ohjaamaan rahtijunaan tuhoisin seurauksin. Tässä onnettomuudessa 135 loukkaantui (joista 87 vietiin sairaaloihin joista taas 46 oli kriittisessä tilassa) ja 25 kuoli.

Yksi menehtyneistä oli 49-vuotias Charles E. Peck joka toimi Salt Lake Cityn kansainvälisellä lentoketällä asiakaspalveluagenttina Delta Air Linesille. Hän oli tulossa Los Angelesiin työhaastattelua varten Van Nuysin lentokentälle, sillä uusi työ Kaliforniassa oli sallinut hänen naida kihlattunsa Andrea Katzin, Westlake Villagesta.

Hänen kihlattunsa kuuli onnettomuudesta auton radiosta, kun oli tulossa hakemaan Charlesia juna-asemalta. Charlesin vanhemmat  ja sisaret  liittyivät Andrea Katzin mukaan päästäkseen onnettomuuspaikalle.

Charles Peckin ruumis löydettiin 12 tunnin kuluttua tuhoutuneen junan raunioista. Silti 11 tunnin ajan hänen kännykkänsä soitti puheluita rakkailleen yhä uudelleen ja uudelleen. Heitä olivat mm.  hänen poika, veli, äitipuoli, sisar ja kihlattunsa. Hänen sukulaiset ja perhe saivat yhteensä 35 puhelua tuon pitkän yön aikana. Kun he vastasivat, kaikki mitä he kuulivat oli ainoastaan staattista kohinaa. Kun hänelle yritettiin soittaa takaisin, puhelut menivät hänen vastaajaansa eivätkä saapuneet perille. Tämä antoi hänen omaisilleen silti toivoa siitä, että hän olisi yhä elossa, mutta loukussa.

Puheluiden ryöppy sai aikaan pelastajat jäljittämään puheluiden signaalia. Lopulta he löysivät junan raunioista Peckin ruumiin noin tunti viimeisen puhelun jälkeen. Charles Peck oli kuollut heti junien törmättyä yhteen. Silti, pitkän aikaa kuolemansa jälkeen hänen puhelimensa soitti hänen rakkaimmille ihmisilleen ja lopulta johdatti pelastajat hänen luoksensa. Charlesin puhelinta ei onnettomuuspaikalta kuitenkaan ikinä löydetty.

Tämä tapaus on luokiteltu Snopesin internetsivuilla aidoksi.

Lähde: Snopes ja Chatsworthin junaonnettomuus

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Kaiken oudon ensyklopedia

Hiljattain ilmestynyt Jani Kaaron kirjoittama Kaiken oudon ensyklopedia on mainio lähdeteos outoihin asioihin. Outous on rajattu pitkälti paranormaaleihin tapahtumiin, tieteen rajoilla kompuroiviin teorioihin tai ilmiselviin huijauksiin. Kirja virnuilee lempeästi ihmisten hyväuskoisuudelle ja tarpeelle kurottaa arkipäivän rajojen yli.

Kirjassa esitellään myös liuta jollain tapaa henkimaailman kanssa tekemisissä olleita henkilöitä. Esimerkiksi Crowleyn tai Gurdjieffin kaltaisten merkittävien esoteerikkojen elämänkerran tiivistäminen pariin sivuun tekstiä on mahdotonta, eikä voi tehdä millään tavalla oikeutta miesten monikerroksisille filosofioille. Kirjan teeman mukaisesti kerroksista onkin valittu ne oudoimmat ja raflaavimmat.

Ensyklopedia edustaa paranormaaleja aiheita käsittelevien kirjojen viihteellisintä päätä, kutkuttavia tarinoita ja anekdootteja. Varsinainen nykyaikainen paranormaalin tieteellinen tutkimus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Aidosti selittämättömiksi jääneet ilmiöt tuppaavat hautautumaan huijausyritysten ja huijausspekulaatioiden alle. Kirjan viihteellinen, jopa piruileva asenne on ajottain hiukan ikävä, niin paljon ylenkatsetta riittää paranormaaleihin asioihin vakavasti suhtautuvia kohtaan. Toisaalta selittämättömiä asioita ei aina kannata niin vakavasti ottaakkaan. Tärkeintä on muistaa, että maailma todellakin on aika outo paikka. Siitä ensyklopediaan kootut tarinat ovat oivallisia esimerkkejä.

Jani Kaaro tarjoutui antamaan pienen haastattelun kirjan tiimoilta. Seuraavassa siis muutama sähköpostitse esitetty kysymys ja vastaus.

Von Qlippoth: Kuinka innostuit kirjottamaan tietokirjan oudoista asioista?

Jani Kaaro: Huomasin, että yleissivistyksessäni on kiusallinen aukko. Vastaan tuli käsitteitä Atlantiksesta psykokinesiaan, mutta en tiennyt niistä käytännössä mitään. Kun eräänä iltana sitten googletin niistä tietoa, huomasin, että niillä oli pitkä ja monipolvinen historia. Googletin lisää ja kohta olin “sisällä” outouksissa jo kyynärpäitä myöten. Jossakin vaiheessa aloin ajatella, että tästä voisi tulla kirja. Rajatieto ja new age kuuluvat myös lapsuuteeni. Äitini kuuluu siihen sodan jälkeiseen suureen sukupolveen, joka mielestäni muodostaa new agen suuren yleisön Suomessa (mikä sinänsä on mielenkiintoinen sosiologinen ilmiö.) Kotonani oli Jeesus, Buddha, parantavat yrtit ja ufosieppaukset samassa kirjahyllyssä, kaikki sulassa sovussa keskenään. Näin minulla ei ollut negatiivista ennakkoasennetta aihepiirin juttuja vastaan. Vaikka se saattoi kuulua kategoriaan “äidin rasittavat jutut”, en suhtautunut siihen vastenmielisyydellä.

VQ: Kuinka määrittelet ”oudon asian”?

JK: Tällaista kirjaa tehdessä joutuu luonnollisesti tilille siitä, miksi siellä on tiettyjä asioita ja tietyt asiat puuttuvat. Minulla ei ollut mitään kovin selkeää kriteeriä, jonka perusteella olisin toisia juttuja sisällyttänyt ja toisia en. Halusin, että kirjan asiasanoissa olisi jotakin salaperäistä, yliluonnollista ja selittämätöntä hohdetta. Muistan kun itse teini-ikäisenä näin kuvia levitoivista fakiireista ja se tuntui niin kiehtovan oudolta ja jopa pelottavalta – sellaisen kokemuksen halusin kirjassa välittää. Viime kädessä se, mitä kirjaan tuli, perustui mutu-tuntumaan, siihen, milllaisia asiasanoja satuin löytämään ja siihen, että jossakin vaiheessa aika loppui kesken.

VQ: Mikä oli liian normaalia kirjaan laitettavaksi?

JK: Ylläoleva vastaus vastannee osin tähän kysymykseen. Eräs asiasana, jota harkitsin, oli riimut Ne jäivät kuitenkin pois siitä yksinkertaisesta syystä, että a) satuin keksimään sen melko myöhään, jolloin olin jo aika väsynyt b) riimuihin sinänsä ei liity mitään outoa, joskin sitä on käytetty monissa mystisissä perinteissä ja käytännöissä. Toisaalta, jos olisin keksinyt riimut työn alkumetreillä, kun innostusta ja voimaa riitti, olisin ehkä ottanut sen mukaan Toiseksi minulla oli suuria vaikeuksia sellaisten asiasanojen kanssa kuin astrologia ja horoskoopit. Ensinnäkin, nämä ovat aihealueita, joista on kirjoitettu kokonaisia kirjastoja. Toiseksi ne ovat kaikkien tuntemia ja siten “normaaleja”. Tavoitteeni oli kuitenkin saada kirjaan ainakin suurelle yleisölle uusia ja tuntemattomia outouksia, kuten Tansanian nauruepidemia, ja siksi astrologia herätti minussa suuria turhautumia. Hetken jo ajattelin, että ulkoistaisin sen kirjoitettavaksi jollekin muulle, mutta lopulta päädyin siihen ratkaisuun, että esittelen ne vain hyvin ylimalkaisesti ja annan enemmän tilaa muille asiasanoille. Astrologia on muuten viimeisiä asiasanoja, jotka kirjaan kirjoitin. Kirjahan on ensyklopedia; koetin tehdä siitä resursseihin nähden mahdollisimman kattavan.

VQ: Miksi olet päätynyt ratkaisuun sekoittaa huijauksia, uskonnonfilosofiaa, uskomuksia ja mytologiaa samaan soppaan?

JK: Halusin kirjasta nimenmaisesti mahdollisimman rikkaan sillisalaatin. Halusin näyttää, miten rikas ja perinteikäs tämä kenttä on. Siinä mielestäni onnistuin. Huijaukset tulivat mukaan sitä kautta, että olin pitänyt Tiede-lehdessä sarjaa tieteellisistä huijauksista, joten ne oli minulla valmiina kirjoitettuna. Huijaukset kieltämättä tuntuivat menevän hieman aihepiiristä sivuun, mutta toisesta näkökulmasta ajatellen, monissa kirjan asiasanoissa on ainakin herätetty hujiauksen mahdollisuus, joten huijaus on kirjassa jatkuvasti toistuva teema. Jos tämä ei kuulosta hyvältä selitykseltä, voisin sanoa, että halusin huijaukset mukaan tuomaan makua sillisalaattiin. Ajatukseni oli, että tieteellisiä huijauksia ei kuitenkaan esitellä omina asiasanoina, vaan nostetaan erillisiin laatikoihin, ja näin pääosin tehtiinkin, mutta osa päätyi taitossa asiasanoiksi.

VQ: Mistä itse olet kaiken tämän outouden kentässä eniten kiinnostunut?

JK: Mielestäni edellisen vastauksen sillisalaatti kuvastaa hyvin omaa kiinnostustani. Olen hyvin kiinnostunut antropologiasta ja kansatieteestä, joten Tansanian nauruepidemian, tai kirjassa esitellyn tanssihulluuden kaltaiset joukkohysteriat olivat minulle kiinnostavinta antia. Lisäksi sivupersoonallisuushäiriön tarina on minusta huippu.

VQ: Mikä on suhteesi skeptikoihin ja skepsismiin?

JK: En ole Skepsiksen jäsen enkä oikein tunne ketään skeptikoita. Skeptikoita syytetään usein nipottajiksi, jotka vaalivat tosikkomaisesti tieteellisen maailmankatsomuksen ortodoksisuutta, mutta skeptikoita on paljon ja näkemyksiä ja asenteita on varmasti monenlaisia myös skeptikoiden joukossa. Tähän samaan hengenvetoon minun täytynee kertoa lyhyest, mikä on oma asenteeni yliluonnolliseen. Yksinkertaisesti: En usko mihinkään yliluonnolliseen, mutta heti kun joku sammuttaa valot, alan pelätä. Olen varmasti viimeinen ihminen, jonka saa houkutelluksi tunnettuun kummitustaloon, mutta silti ei, en usko.

VQ: Varsinkin Dean Radin on puhunut paljon tiedeyhteisössä vaikuttavista tabuista. Tiedetoimittajana sinulla on varmaan jonkinlainen kanta tiedeyhteisön harrastamaan tabuiluun paranormaaleja ilmiöitä ja paratieteellistä tutkimusta kohtaan?

JK: Olen kirjoittanut tieteestä rapiat kaksikymmentä vuotta ja voin sanoa, että yliluonnollisuuteen liityvät asiat ovat tulleet vastaan vain kerran. Kirjoitin tuolloin kantasoluista ja ihmisen kloonaamisesta, josta haavelilivat myös ufouskonto raelilaiset. Raelilaisuus löytyy myös ensyklopediasta ja on mielestäni sen kiintoisinta antia. Muistan, että innostuin raelilaisista valtavasti – en siksi, että olisin halunnut liittyä heihin, vaan sosiologisena ilmiönä. Siinä kiteytyi ajatus siitä, että ufot ovat uusia jumalia, mutta tämän lisäksi he onnistuivat sekoittamaan uskontoonsa sci-fiä, vapaata seksiä ja pornonäyttelijöitä Koko tarina on minusta uskomaton. Muutoin rajatietoon liittyvät kysymykset loistavat tästä tiedetoimittajan kentästä poissaolollaan. Tiedän ihmisiä, joita “hörhöily” ärsyttää suunnattomasti. Itsessäni se ei herätä ärsytystä, mikä voi liittyä yksinkertaisesti siihen, että olen perusluonteeltani utelias. Ehkä tämä poissaolo voidaan tulkita jonkinlaiseksi tabuksi, mutta se voi olla myös käytännöllistä; ihmisten kiinnostus on suuntautunut muihin asioihin. Viime kädessä tiedetoimittajat kirjoittavat niistä asioista, joita päätoimittajat ostavat tai tilaavat, joten silläkin on merkitystä.

VQ: Kuinka itse suhtaudut paranormaalien ilmiöiden tieteelliseen tutkimukseen?

JK: Minulla ei ole tähän mitään varsinaista kantaa. En seuraa alaa millään tavalla. Ylipäänsä suhtaudun tieteelliseenkin tutkimukseen seuraten M.A. Nummisen slogania “joka kymmenes vuosi tulee joku joka sanoo, miten asiat on”. Kun tieteelliset käsitykset muuttuvat, tiedetoimittajat raportoivat. Kymmenen vuotta sitten kaikki mediat pursusivat “itsekästä geeniä”. Missä nämä jutut nyt ovat?

VQ: Varsinaiset parapsykologiset tutkimukset vaikuttavat paljolti puuttuvan kirjasta, varsinkin uudemmat. Eivätkö parapsykologisen tunkimuksen arkipäivä, eli lähes huomaamattomien tilastollisten merkittävyyksien seulominen tuhansista testituloksista, ole tarpeeksi kiinnostavia mehukkaiden anekdoottien rinnalla?

Tämä on hyvä kysymys ja liittyy kirjan linjauksiin. Egon Friedell on sanonut, että mitä kauemmas historiaan jokin asia katoaa, sitä kirkkaamman ja salaperäisemmän hohteen se saa. Koska salaperäisyyden hohde oli se, mitä ajoin takaa, kirjan asiasanat ovat historiaan painottuneita. Hyvä esimerkki asiasanasta, jonka pudotin tuoreuden takia, oli implantti. Implantti on toki kiehtova ja liittyy kaikenlaisiin sci-fi –fantasioihin, minkä vuoksi se oli hyvä ehdokas asiasanaksi. Kun kuitenkin tutkin sitä koskevia “tositarinoita” olin tunnistavinani merkkejä skitsofreniasta ja jostakin patologisesta. Voisi sanoa, että implantin fantastisuus muuttui traagiseksi. Vähintääkin se menetti salaperäisen hohteensa ja pudotin sen pois. Voin kuvitella, että viidensadan vuoden kuluttua nämäkin implanttitarinat hohtavat salaperäisemmin.

Kaiken oudon ensyklopediaa voi tilata Tajunnan verkkokaupasta. Kirja on tällä hetkellä kustantajalta loppuunmyyty, joten kannattaa katella kirjastoista tai alan kaupoista.

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Kirjanurkkaus – Kuudes aisti

Tervehdys väki, on taas aika kurkistaa painetun tiedon saloihin, vuorossa on juuri lukemani Diane Hennacy Powellin Kuudes Aisti –kirja (Atena 2010) ja tämäkin kuuluu taasen niihin pakosti luettaviin. Kirjan voi hankkia kirjastosta, kirjakaupasta tai Tajunnan nettikaupasta.

”Yliaistilliset ilmiöt ovat kiistelty keskustelunaihe, koska meillä on rationaalisina olentoina tapana epäillä kaikkea, mitä ei voi selittää tieteellisesti. Yliaistilliset ilmiöt eivät välttämättä perustukaan yliluonnolliseen, vaan johonkin sellaiseen, jota nykytiede ei vielä osaa selittää. Kuudes aisti on ensimmäinen teos, joka etsii yliaistillisille ilmiöille – telepatialle, ennustamiselle, selvänäköisyydelle ja ajatuksen voimalla vaikuttamiselle – selityksiä aivojen toiminnasta.”

Kirjoittaja, M.D. Diane Hennacy Powell on neuropsykiatri, joka on toiminut professorina Harvardin lääketieteellisessä tiedekunnassa, eli hänellä on erinomainen tausta ja tieto hommasta mitä tekee. Kirja on aiemmin ylös nostamani Karagullan kirjan kaltainen, paitsi että tämä on enemmän tutkimus kannalla, kun se toinen taas kirjasi havaintoja ja todisteita. Kirjassa kerrotaan niin ennustamisesta, selvänäköisyydestä, ruumiista irtautumisista kuin myös unista.

Esimerkki kirjasta:

Kirjassa on mielenkiintoinen kertomus Jim-kaksosista, jotka ovat erotetut toisistaan neljän viikon iässä ja tapaavat uudelleen kolmekymmenenyhdeksän ikäisinä. Hämmästyttävää on, miten samanlaiset elämäpiirteet heillä on: Kummankin nimi on Jim, kumpikin meni naimisiin Linda -nimisen naisen kanssa, erosi tästä ja nai Betty nimisen. Molemmilla oli lapsuudessaan samanniminen koira ja myöhemmin saman niminen poika. Molemmilla oli kaksi samaa ammattia takanaan, kärsi mikreenistä, poltti saman merkkisiä savukkeita, joi samanmerkkistä olutta ja pureskeli kynsiä. Paino ja pituus oli samat, kampaus vain eri. Saman merkkinen ja värinen Chervolet. Mikä vielä kummallista, molemmat olivat juuri ennen jälleentapaamistaan rakentaneet pihapuunsa ympärille valkoisen penkin. Kaiken kukkuraksi molemmat kuolivat samaan sairauteen samana päivänä.

Kirjassa myös kerrotaan mm. naisesta, joka valvotuissa olosuhteissa suoritti ruumiistapoistumisen ja näin kykeni lukemaan viisinumeroisen luvun, joka oli hänen katseensa ulottumattomissa. Hän oli kokeen aikana EEG-laitteessa, eli oli muutenkin kykenemätön liikkumaan.

On kertomus myös kuolemanraja-kokemuksista, joissa henkilöt näkevät jotain, mitä he eivät olisi voineet silmin nähdä. Jopa syntymästään asti sokeiden kokemuksia on kirjattu!

Myös kysymyksiä mitä tietoisuus on ja missä se sijaitsee, mitkä ovat aivojen asema paranormaaleissa kokemuksissa, esitetään.

Tämä tosiaan kuuluu kategoriaan ”koulussa pakkoluetettavat” -kirjat!

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Paranormaalia myytinmurtoa

On viimeaikoina mietityttänyt pari myyttiä/ideaa.

1. Miten ”finger lifting” toimii?

Eli henkilön nostaminen etusormin? Mikä sen tekee mahdolliseksi? Olen ollut todistamassa lukemattomia kertoja ja tämä toimii -miten?

2. Kolumbuksen muna -arvoitus

Tsekkaa linkki Tajunnan sivulle. Ole sinäkin mukana kokeilemassa tuota nyt 20. päivä klo 19.32 +-1h.

Tässä omaa yritystäni. Kuinka sinulla onnistui?

3. Kanavoinnin käyttö tiedonvälitykseen

Voiko kaksi henkilöä kanavoida samaa henkiopasta ja lähettää tämän kautta tietoa toisilleen?

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Tampereella outo ilmiö

Aamulehti kertoo oudosta ilmiöstä, joka näytti savulta tai vesihöyryltä, muttei liikkunut. Onko kyseessä savu, lentokoneen jälki vai yläpilvi, hieno tuo silti on.

muodostelma

Aamulehti:

Ihmiskehoa muistuttava muodostelma saattaa Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan olla yläpilvi. Yläpilvet muodostuvat hyvin korkealla, yleensä 6 000 -18 000 metrin korkeudessa.

– Tuo on tosin hyvin poikkeuksellisen muotoinen yläpilveksi, arvioi päivystävä meteorologi Mikko Laine. Laine kuitenkin sanoo, että täyttä varmuutta muodostelmasta ei voi saada vain kuvan perusteella. Kyse voi olla myös lentokoneen jättämästä vanasta. Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan Lennosto sijaitsevat kuvauspaikasta noin kymmenen kilometrin päässä.

muodostelma

Itsekin bongasin ristiin menevät lentokoneen jäljet, mutta tuota hökötystä en nähnyt. Kerrottakoon vielä, että kolmisen päivää sitten talomme yli lensi järjettömän kokoinen, luultavasti armeijan, lentokone ja hyvin matalalla. Niillä on lentoja nyt armeijalla.

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Geometria, osa 2 – Maapallo (part2)

Hassu otsikko, mutta yritin pitää sen samana kuin tuon ”Geometria, osa 1 – Maapallo”. Tämä on sille siis jatkoa, lisää samasta asiasta. Tämä jäänee aika lyhyeksi, esitän vain pari linkkiä, jotka ovat puhuttavia.

Yhdysvalloissa on eräs ns. ”julkinen” Oregon vortex, eli ley-linjan piste (millainen myös bermudan kolmion sanotaan olevan). Tämä on siitä kummallinen piste, että sen luo siis voi kävellä ja jos väitteisiin on uskomista, tuntea sen paikan vaikutukset kehossaan. Tuolla paikalla on tapana supistaa tai venyttää. Alla kuva.

Ley

Leyn vaikutus?

Jos tuollainen vaikutus on mahdollista ja jos sama tapahtuu Bermudallakin niellen koneita, voiko tuota hyödyntää.. Hienoa pohtimista ja arvuuttelua seuraavassa videossa:

http://www.youtube.com/watch?v=AJglZYuXPnM

Tässä tämä tällä erää, ohessa vielä pari aiheesta sivuavaa mielenkiintoista linkkiä:

http://www.soulsofdistortion.nl/Summer%20Solstice%20Galactic%20Alignment.html
http://www.space.com/scienceastronomy/070327_saturn_hex.html

Lähde:
http://www.soulsofdistortion.nl/SODA_chapter7.html

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Bilokaatio – osa 3

Kritiikkiä ja pohdintaa

Ihmisen tai eläimen bilokaatiota ei ole havaittu tutkimustilanteissa. Ainoa lähimmäksi päässyt ilmiö on toistaiseksi ollut molekyylitason bilokaatio. Suurimmalta osin tähän mennessä kerätty tieto bilokaatiosta on ollut kuulopuheita tai välikäden kautta saatuja todistajalausuntoja. Näin ollen skeptikot pitävät aihetta tutkimattomana ja pseudotieteenä.

Omasta mielestäni on valitettavaa, ettei aihetta ole laajemmalti haluttu tutkia, sillä avoimen tutkimuksen piirissä kiintoisammat aiheet ovat lähinnä telepatiaa, (joka joskin tarkemmin pohdittuna on eräänlaista ajatuksen bilokaatiota. 😉 )

Ilmiö oman uskomukseni mukaan on olemassa, mutta sen todellista luonnetta on vaikea kuvailla tällä tietomäärällä, joten tyydyn spekulaatioon. Pohdinkin taannoin olisiko mahdollista, että tällä ilmiöllä olisi jotenkin mahdollisia suhteita kvanttifysiikan ilmiöihin? Nykykäsitykset kuitenkin ovat hyvin kriittisiä tämänlaisille ilmiöille, jotenka – Avoimuutta odotellessa.

Lähteet:

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Bilokaatio – osa 2

Guru siellä, guru täällä

Katolinen kirkko ei ole kuitenkaan ainoa tapauksien dokumentoija. Intiassa on useiden gurujen raportoitu ilmestyneen tai olleen useassa paikassa yhtä aikaa. Useimmiten tilanteeseen on liittynyt seuraavaa:

  • Guru on ollut todistetusti nukkumassa mutta tavattu toisaalla
  • Useampia kopioita on tavattu ympäri Intiaa
  • Ihmeitä on toteutettu bilokaatiotilanteessa

Nykypäivänäkin elävän intialaisen gurun, Sathya Sai Baban on sanottu ilmestyneen useassa paikassa yhtä aikaa. On huomattava kuitenkin, että todistajalausunnot ovat useimmiten Sai Baban omien seuraajien antamia. Bilokaatio ei ole kyseisen gurun ainoa ihmeteko, vaan hänen on kerrottu muun muassa: materialisoineen esineitä tyhjästä, tehneen ihmeparannuksia ja levitoinut. Sai Baban on myös sanottu materialisoineen sadonulkopuolisia hedelmiä useita kertoja.

Islantilainen, psykologian professori Erlendur Haraldsson tutki Sai Baban ihmetekoja, mutta ei tosin lähietäisyydeltä. Hän kirjoitti, että suurin materialisoitu kohde, jonka hän näki oli 12,5 cm halkaisijaltaan. Hän totesi Sai Baban toteutteen myös joitain Uudesta Testamentista löytyviä ihmeitä.

Spekulaationa mainittakoon: Kykenesikö Sai Baba materialisoimaan itselleen eteerisen ruumiin, vai onko hän taitava silmänkääntäjä? 🙂

Imagon kohennusta bilokaatiolla

Englantilainen runoilija ja seikkailija George Byron (1788-1824) löysi hyödyn bilokaatioilmiöstä. Hän pyrki vahvistamaan imagoaan palkkaamalla kaksoisolentoja ympäri Eurooppaa. Näin hän yritti saada itsestään okkultin tai nykytermein paranormaalin kuvan.

Valitettavasti, kuten on oletettavaa, hän jäi kiinni tempauksestaan. Tämä ei kuitenkaan laskenut miehen suosiota, vaan häntä pidetään nykyään ensimmäisenä modernina julkisuuden henkilönä. Saavutus on sekin.

Jatkuu..

Jaa sosiaalisissa medioissa:

Sivu 4. Yhteensä 5.12345
SecretsOpen

Graafista suunnittelua

Graafista suunnittelua

Kirjat, kirjakaupat ja lehdet

Ääretön verkkojulkaisu

Tajunta kauppa

Tähteläiset

Koulutusta

Tähtitieto