Aika julkaista taas hieman kokemuksia. Tällä kertaa kokemuksissa kerrotaan mm. spiritismistä ja kummittelusta.

Kokija: Penttijuhanin isä
Kokemuksen tyyppi: Hengellinen kokemus
Paikka ja aika: Pohjois-Karjalassa 1913

Tapahtuman kuvaus:

Tässä tarina joka on seurannut minua nuoruusvuosilta, jolloin isäni kertoi sen tapahtuneen. Isäni oli syntynyt 1905, Suomi oli melkoisen köyhä maa ja kaikesta oli pulaa, isäni joutui lähtemään ”maailmalle” jo 10 vuotiaana.

Tämä tapahtuma sattui noin 1913 Polvijärvellä. Isäni oli poikajoukon mukana mennyt uimaan läheiselle järvelle. Oli kuuma, kaunis keskikesän päivä. Pojat leikkivät ja uivat nauttien kauniista päivästä kunnes yht´äkkiä jostain kaukaa alkoi kuulua hentoa, kaunista musikkia, ihan kuin jotain hopeakelloja olisi soitettu. Musiikki voimistui ja pojat alkoivat katsella ympärilleen mistä moinen oikein kuuluu, sitten joku huomasi, että taivaalle oli ”avautunut” koko taivaankannen mittainen kirkas aukko ja sieltä tämä musiikki kuului yhä kovempaa. Samalla pojat panivat merkille kuinka kirkasta oli sen aukon sisällä. Pojille tuli pelko, että mitähän mahtaa seurata ja osa olikin jo juossut rannalta piiloon, kunnes taivaassa oleva aukko alkoi hiljaa mennä kiinni, samalla soitto alkoi vaimentua ja muutaman minuutin päästä oli taas hiljaista.

Isäni oli myöhemmin kysynyt Kirkkoherralta, että mikä merkitys sellaisella mahtaa olla? Tuo pappi oli vaan sanonut, että jonkin pyhän ihmisen poismenon edellä tapahtuu joskus näitä ilmestyksiä. Varmasti se oli jäänyt isälleni mieleen koska hän kertoi sen minulle joskus teini iässä enkä usko, että tässä olisi mitään keksittyä.

Kokija: Unnamed Angel
Kokemuksen tyyppi: Kummituskokemuksia
Paikka ja aika: Jyväskylä, lapsuudenkoti – kevät/kesä -97/98, kesä 2001/2003, talvi 2007-2010
Kokemusikä: 5-6, 15-18

Tapahtuman kuvaus:

Olin noin 5 tai 6 vuotias, kun ensimmäinen paranormaali tai hengellinen kokemus tapahtui. Pikkusiskoni kuoli synnytyksessä ollessani 2-3 vuotias.

Olen ollut pienestä pitäen aamuvirkku eli nousin aamuisin kuuden, seitsemän aikoihin leikkimään tai piirtämään. Tänä kyseisenä aamuna heräsin piirtämään. Piirsin kaikessa rauhassa, kunnes jokin herätti huomioni takanani. Käännyin ympäri ja näin n. 30-50cm päässä minusta tumman hahmon, joka oli minua n. 20cm lyhyempi. Sillä oli valkoiset silmät, muuten se oli tumma. Hahmo seisoi edessäni sekunnin tai kaksi, kunnes katosi kun räpsäytin silmiäni. En usko, että se oli vain lapsuuden mielikuvitusta, sillä muistan kokemuksen kuin se olisi tapahtunut eilen.
Ja nyt, kun olen lukenut ja kokenut enemmän paranormaalista, tiedän että hahmo oli pikkusiskoni.

Seuraava tapaus tapahtui kesällä vuonna 2001 tai 2003, en muista tarkkaa vuotta enkä ikääni. Meillä on suvussa sukumökki, joka on saarella. Kyseisenä kesäyönä oli kirjaimellisesti myrsky. Sade piiskasi ikkunoita ja tuuli heilutti puita melkein kaatumispisteeseen, ukkosti ja salamoi.
Olin serkkuni kanssa kahdestaan nukkumassa pienessä aitassa ja luulimme, että voisimme nukkua koko yön kahdestaan siellä. Salamointi ja ukkonen ei millään loppunut ja melkein itkimme serkun kanssa, koska meitä pelotti niin paljon. Uskaltauduin katsomaan ulko-ovea vastapäätä meistä ja näin vaalean hahmon seisovan ilmassa. Mieleni rauhoittui ja sanoin serkulleni: ”Meillä ei ole mitään hätää. Mennään aikuisten luo nukkumaan.” Kerroin aamulla aikuisille kokemuksestani ja kerroin suojelusenkelini olleen luonamme, mutta aikuiset nauroivat ja sanoivat minun kuvitelleen jutun.

Kun aloin etsimään lisää tietoa aaveista, hengistä ja muutenkin paranormaalista, kaikki kokemukset aivan kuin on-nappulaa painamalla tulivat päälle.

Seuraavia kokemuksia/tapahtumia on tapahtunut lapsuudenkodissani (kerrostalo, rakennettu -90, alue on vanhaa sota varikkoa) niin useasti, etten muista edes kaikkia. Muutamat ovat painautuneet mieleeni kuin pysyvästi.

Olisko ollut viime talvena, kun olin yksin kotona katsomassa tv:tä, kuulin kuinka ulko-ovemme kävi. Luulin isäpuoleni tulleen töistä, joten en kiinnittänyt aluksi siihen mitään huomiota, vaan jatkoin tv:n katselua. Kuitenkin huomioni herpaantui, kun kuulin eteisessämme kävelyn ääniä matolla. Kävely jatkui eteisen ja olohuoneen oven luo, pysähtyi hetkeksi ja kääntyi takaisin ulko-ovelle. Nousin sohvalta katsomaan eteiseen, mutta siellä ei ollut ketään tai mitään.

Useasti, kun olen katsomassa olohuoneessa tv:tä, näen eteisen peilin kautta liikettä, vaikka olisinkin yksin kotona. Aina ajattelen, että se on mielikuvitustani, mutta tiedän, etten usko ajatustani. Näen myös välillä (tv:tä katsoessani) kylpyhuoneen hieman avoinnaisen oven takaa hahmon, joka katsoo minua. Kun katson tarkemmin huoneeseen päin, siellä ei ole mitään.

Muutaman kerran on käynyt, kun olen ollut yksin kotona ja suihkussa, kuulen perheeni tulleen kotia. Lähden suihkusta, mutta ketään ei ole kotona. Kun menen takaisin suihkuun samat tutut äänet kuuluvat, mutta ketään ei näy. Kuulen myös keittiön ovien avautuvat ja jääkaapin äänen aivan kuin se olisi auki.

Lapsuudenkotini vanhassa huoneessani olen tuntenut jonkin läsnäolon. Kuulen matollani kävely-ääniä (reipasta kävelyä ja/tai laahausta), vinkuvaa hengitystä ja aivan kuin miljoona ihmistä kuiskisi huoneessani. Pystyn myös aistimaan nukkumaan mennessäni vierelläni hahmon, joka katsoo minua. Olen myös aistinut ystäväni huoneessa kaksi hahmoa, jotka katselevat meitä, kun nukumme.

Äitini sekä tätini ovat kokeneet myös hengellisiä ja paranormaaleja asioita, mutta niistä ehkä seuraavalla kerralla…

Kokija: Darma
Kokemuksen tyyppi: Spiritismi
Paikka ja aika: Lahti, Kesä 1999 yöllä
Kokemusikä: 18

Tapahtuman kuvaus:

Tulimme baarista kaverini luokse kahdestaan. Pikku jurrissa tietty, mutta se tuskin selittää aukottomasti tapahtumia.

Kaverini on elokuvien keräilijä. Iso kirjahylly täynnä leffoja. Alkuperäisiä, sekä puolinopeudella nauhoitettuja vhs-kasetteja. Yhteen nauhoitettuun kasettiin menee monta leffaa, joten ne on numeroitu. Siis, numerot on laitettu vihkoon ja perään kirjoitettu leffan nimi.

No, kaveri oli tehnyt ouijalaudan kopioimalla sen suoraan manaajasta pausettamalla. Pelattiin sitten sitä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Istuskeltiin sen jälkeen hissukseen, kun yhtäkkiä mun mieleen iskee pakottava käsky: ”Ota kolmannesta rivistä toinen alhaalta!”. En sanonut kaverille mitään. Nousin ylös, otin filmin sieltä pinon alhaalta ja kysyin: ”Mikä tää on”? Kaveri ei tiennyt, enkä voinut itsekkään tietää. Sano, että: ”Kato tosta vihosta.” Aukaisin vihon jostain keskeltä ja siinä oli sama numero ku filmissä, se oli Manaaja!

Laitettiin filmi pyörii ja ajateltiin hakee se kohta mikä numero filmis oli. Lähempänä kohtaa laitettiin kuva kuvalta eteenpäin leffaa. Siinä vaiheessa, kun seuraava kuva ois ollu se mitä haluttiin, loppu kaukosäätimestä yllättäen patterit, se ei enään toiminut ja kohta jäi näkemättä. Patterit piti kyllä olla toimivat. Sen illan jälkeen kaveri sano haistaneensa rikin hajua tullessaan kotiin muina päivinä.

Onko sinulle tapahtunut jotain outoa? Voit kertoa omista kokemuksistasi tällä lomakkeella. Mielenkiintoisimmat kokemukset julkaisemme blogissamme nimimerkillä tai täysin anonyymisti. 🙂