Paranormaalit Kokemukset Marraskuu 2008
Aika hämmästyttäviä kokemuksia on taas tullut tiuhaan tahtiin. Tässä niistä muutamia.
Jennnni kirjoitti:
Meidän mummola on syrjäseudulla, jossa kummittelee. Talossa on asunut papan veli, sillon kun äitini oli vielä nuori. Papan veljellä ja sen vaimolla tuli keskenmeno vintillä, ja sikiö piilotettiin sinne. Kun he muuttivat pois, pappa yritti ettiä sitä sikiötä, mutta sitä ei ikinä ole löydetty. Vintillä ei enää käy ketään, mutta monena iltana kun olen siellä, kuuluu oven paukutuksia. Menimme kerran sinne illalla katsomaan, että onko tavarat taas vaihteeksi vaihtaneet paikkojaan, mutta kun seisoin ovella niin käytävällä oleva ovi pamahti ja minun ohi meni kylmä viima. Siellä melkein aina tavarat vaihtavat paikkaa ja verhot aukeilevat, sekä menevät kiinni itsestään. Viime syksynä kun nukuin siellä yksin, niin toisesta huoneesta kuului kauheaa naurua ja käkätystä, mutten uskalatanut mennä alakertaan. Moni haluaisi käydä siellä, mutta ei sinne voi ketä tahansa ottaa mukaan.
Mömmö kirjoitti:
Serkkuni kertoi, että hänen lapsensa joka on n. 5-vuotias oli sanonut, että siellä on mies ulkona jolla on silinterihattu päässä, sekä tummat vaatteet. Lapsi näki toistuvasti miehen ulkona istumassa eräällä penkillä. Yhtenä päivänä tuttu joka väitti näkevänsä henkiä (meedio) tuli kylään. Kun hän astui ovesta sisään hän sanoi serkulleni, että ”jaahas teilläkö on täällä tällainen silinterihattuinen mies”. Kukaan ei ollut kertonut tälle serkkuni tutulle siitä miehestä. Itsellenikin on tapahtunut tällaisia joskus, mutta ne eivät olleet mitenkään näin erityisiä.
Purkka-poika kirjoitti:
Olin kaverini mökillä yötä n. 2 vuotta sitten. Mökin pihassa on puro, sekä nukkumapaikka ja huussi. Paistoimme makkaraa rauhassa tulen ääressä, kunnes kaveri sanoi kayvänsä hakemassa mökiltä lisää makkaraa. Odottelin siinä rauhassa, kunnes päätin mennä puron viereiselle puupölkylle istumaan. Heittelin kiviä veteen, mutta yhtäkkiä huomasin vedessä heijastuvan jonkun hahmon. Lähdin heti mökille päin juoksemaan ja kertomaan kaverille. Huusin ja menin sisälle kirkuen. Kaverini kysyi miksi minä kiljuin. Sanoin näkeväni hahmon, mutta kaverini rupesi nauramaan eikä hän uskonut siihen.
Teresia kirjoitti:
Pappani on tällä hetkellä 73-vuotias ja täysin järjissään. Hän kertoi minulle muutama vuosi takaperin erään tapahtuman nuoruudestaan, minkä hän muistaa selvästi vielä tänäkin päivänä. Mainittakoon, pappani on kunnian mies, ei mikään valehtelija. Jos kuka tahansa muu olisi tämän minulle kertonut, en olisi lotkauttanut korvaani millään tavalla. Luotan pappani sanaan täysin, muiden mielipiteistä välittämättä.
Pappa kertoi olleensä teini-ikäinen ja palaamassa metsäreissulta (tuoden perheelleen riistaa pöytään, kyseessä kuitenkin oli köyhä perhe, koska isä oli kuollut heti sodan jälkeen ja pieniä lapsia oli aika paljon) ja oli kävellyt Pyhäjärvellä suoraa hiekkatietä kohti kotia illalla. Häntä vastaan oli tullut mies jolla oli puku päällä ja sellanen musta lierihattu. Pappa oli kävellyt ihan normaalisti miehen ohi, mutta oli ruvennut kummaksumaan sitä, että siihen aikaan illasta (klo 21 jälkeen) joku oli siisti puku päällä keskellä metsätietä kävelemässä. Pappa kääntyi katsomaan taakseen ihmetellen, muttei yllättäen nähnytkään mitään. Hän pysähtyi aivan katsomaan, että heittääkö hänellä silmissä vai hyppäsikö mies lähimetsään. Mitään risahduksia tai muita ääniä ei kuulunut ja pappa käveli varovasti vielä kohtaamispaikalle hiljaa kuuntelemaan olisiko mies metsässä, mutta mitään ei kuulunut tai näkynyt. Tie oli kaiken lisäksi vielä suora, joten mutkan tai mäen taakse mies ei ollut voinut kadota. Pappa ei tiedä kuka tuo mies oli tai minne hän meni, mutta säikähtäneenä meni kovaa vauhtia kotiin.
En tiedä mitä sitten tapahtui, mutta tämä on jäänyt itselleni elävästi mieleen papan tarinoina. Olen itse aika kriittinen kaiken paranormaalin suhteen, mutten kiellä etteivätkö jotkin tapahtumat ole vaikuttaneet uskomukseeni ”paranormaalista”. Mutta vaikken tällä kertaa voi saada tarinasta mitään todisteita, luotan pappani sanaan.
Milja kirjoitti:
Kun olin ajamassa kesäyönä skootterillani n. vuosi sitten kotiin maantietä pitkin. Kello oli jotain 23-01. Skootterista tyhjeni rengas ja jäin pimeään pelkän tähtitaivaan alle, ja katselin sitten lohdutukseksi tähtiä kun odottelin, että isä tulisi hakemaan minut kotiin. Näin siinä pari tähdenlentoa ja lisäksi vielä sellaisen tähtiä isomman valopallon, joka liikkui todella tasaista tahtia tosi nopeasti yhteen suuntaan, kunnes hävisi yhtäkkiä näkyvistä. Se ei ollut sinäänsä kovin kummoinen tapaus, mutta kun näin seuraavan kerran kaksi sellaista yhtäaikaa. Ne etenivät aluksi tasaisen nopeasti ja sitten liikkuivat ristiin ja hidastivat, sekä vähän ajan päästä taas nopeuttivat vauhtiaan.
Kerroin sitten äidilleni tämän ensimmäisen valopallon näkemisen jälkeen mitä näin ja hän kertoi, että on nähnyt niitä myös, mutta paljon lähempää. Äidin ollessa 8-vuotias hän heräsi ikkunasta tulevaan kirkkaaseen valoon. Hän meni katsomaan katsomaan ja paikalla olivat taivastelemassa myös hänen isovanhempansa, joiden luona hän asui. Ladon katon päällä oli iso kirkas valo, jonka nähtyään äiti komennettiinkin sisälle eikä siitä puhuttu sen koommin.
Suvussani on myös ennustusunien näkemistä aika paljon. Äitini näkee unia, joissa kaikki hänen läheisensä kulkevat polkua/metsätietä. Unessa jotakuta puree valkoinen käärme ja se jota purraan sairastuu yleensä vakavasti. Jos käärme on pieni, sairaus ei välttämättä ole vakava tai on hoidettavissa. Hän näki joskus unta, jossa häntä itseään puri pieni valkoinen käärme ja hän sai vyöruusun parin päivän sisällä. Hän näki myös oman äitinsä aikoinaan unessa, jossa häntä puri kookkaampi valkoinen käärme ja hänen äidllään todettiin pian diabetes.
Kun itse olin 8-10 -vuotias, olin alakerran vessassa ja olin AIVAN varmasti laittanut oven lukkoon. Pesin muistaakseni käsiä lavuaarissa, jolloin näin lukon ja oven avautuvan itsekseen. Itkin siitä äidille, mutta minua ei uskottu. Lukon tässä vessassa ja yleensä muissakin saa auki vain sisäpuolelta.
Minä täällä kirjoitti:
Olin kaverini luona yötä. Katsoimme elokuvaa. Vähänajan päästä kaverini meni ikkuunaan ja sanoi minulle: ”Tuu kattoon!” Menin katsomaan ja taivaalla lensi joku kohde, joka näytti suipolta. Se ei ollut, tai näyttänyt lentokoneelta, tai joltain muulta normaalisti selitettävältä. Se oli väriltään valkoinen ja siinä vilkkui valoja. Siinä oli myös niiden valojen päällä vihreä viiva. Mikä se mahtoi olla?
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Jos haluat tapauksesi tutkittavaksi, niin kerro siitä viestissäsi, jolloin ohjaan samalla viestisi tutkijalle. Viesti näkyy blogissa vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
Huom! Yllä oleva lomake on vain kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.
Meedio – Allison DuBois
Vuonna 1972 syntynyt Allison DuBois on meedio, josta on tehty televisiosarja, joka pyöri nelosella nimellä Näkijä. Sarjassa Allisonia näyttelee Patricia Arquette.
Allison alkoi näkemään kuolleiden haamuja ollessaan vasta 6-vuotias. Ensimmäinenä paranormaalina kokemuksenaan hän sai kuolleelta isoisältään suullisen viestin, että hänellä (isoisä) on kaikki hyvin.
Allison Dubois on auttanut meedioiden kyvyillään mm. poliiseja selvittämään rikoksia. Skeptikot ovat kuitenkin toista mieltä eivätkä usko Allisonin väitteisiin.
Allisonin DuBoisin psyykkisiin kykyihin kuuluu ennustaminen, ihmisten lukeminen, sairauksien ja fyysisten vaivojen havaitseminen, sekä mm. sielujen kanssa kommunikointi.
Harvardin professori Gary Schwartz teki Allisonille erilaisia testejä ja hänen mukaansa Duboisilla on oikeita psyykkisiä kykyjä.
– ”Kuka tahansa, joka katsoo tarkasti todisteita ei voi muuta kuin tulla tulokseen, että jotain aitoa on meneillään.”
DuBois osallistui myös neljän vuoden ajan erilaisiin testeihin Arizonan yliopistolla, jossa tutkittiin meediokykyjä.
Allisonin haastattelu:
Myös Aavekuiskaaja -niminen sarja on tehty aidon meedion pohjalta.
Lähteet:
http://phoenix.about.com/od/famous/a/dubois.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Allison_DuBois
http://www.allisondubois.com/
http://www.ufodigest.com/allisondubois.html
Muita kiinnostavia linkkejä aiheeseen liittyen:
Medium (suomeksi Näkijä) Internet Movie Databasessa
Crime-solving duo uses psychic, practical skills
Scifi -kanavan haastattelu Osa 1
Scifi -kanavan haastattelu Osa 2
Scifi -kanavan haastattelu Osa 3
Philadelphia-koe
Yhdysvaltojen asevoimat suorittivat salaista koetta vuonna 1943. Kertomusten mukaan koetta olivat valmistelemassa ja suorittamassa mm. Albert Einstein ja Nikola Tesla. Kokeen tarkoituksena oli hävittää laivaston USS Eldridge tutkassa näkymättömäksi magneettisten kenttien avulla. Alus muuttui näkymättömäksi, vaihtoi oudosti paikkaa ja tuntui jotenkin vaikuttavan aikaan. Kokeiden tuloksena useita ihmisiä kuoli ja joutui mielisairaalaan erilaisten ongelmien takia.
Carl Allen (Carlos Miguel Allende) kertoi kokemuksestaan vuonna 1955 ja väitti nähneensä Norfolkin satamassa Virginiassa USS Eldridgen ilmestyvän tyhjästä ja pysyvän paikallaan useita minuutteja, kunnes se katosi.
Englanninkielinen dokumentti aiheesta – History Channel: The True Story Of The Philadelphia Experiment
http://video.google.com/videoplay?docid=2532550347256411920&ei=-zkHSbOvFqf22gKvuaEL
Voit myös katsoa videon suurempana tästä.
Lähde: fi.wikipedia.org
Venäläinen mies elää ilman sydäntä!
Venäläisen Nikolai Mikhalnichukin sydän lakkasi yhtäkkiä toimimasta, kun hän sai sydänkohtauksen. Hän elää kuitenkin normaalia elämää. Nikolai on Venäjän ensimmäinen ihminen, joka elää ilman sydäntä.
Sydänkohtauksen saatuaan Nikolai soitti ambulanssin paikalle. Kun lääkärit tutkivat sydäntä erilaisilla laitteilla he huomasivat ihmetyksekseen, että hänen sydämensä ei lyönyt ollenkaan, mutta silti verisuonet pumppasivat verta. Nikolain ruumis toimi täysin tuntemattomalla tavalla. Monet eri lääkärit olivat ihmeissään ja eivät voineet olla kuin samaa mieltä siitä, että hänen sydämensä ei lyönyt.
”Kun tohtorit kertoivat minulle sydämestäni, olin shokissa. En uskaltanut kunnolla edes hengittää. Panikoin kokoajan ja ajattelin, että veri lopettaa virtaamisensa ja kuolen. Pian kuitenkin totuin siihen. Nyt jopa välillä unohdan sen” Nikolai kertoi.
Maailmalla on tiettävästi kaksi muutakin Nikolain kaltaista tapausta, toinen Brasiliassa ja toinen Japanissa. Ensimmäistä kertaa samankaltainen ihme havaittiin jo vuonna 1950 Itävallassa.
Lähde: Pravda.ru
Paranormaalit Kokemukset Lokakuu 2008 (Osa 2)
62% kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kokemuksia julkaistaan liian harvoin ja siksi päätinkin nyt julkaista näitä useammin.
Tässä pieni rypäs kiinnostavia kokemuksia. Nauttikaa ja pohtikaa. 🙂
Jäbä kirjoitti:
Kun olin n 11-vuotias niin näin taivaalla jonkinlaisen pallon, joka oli tulessa ja siinä pyöri samaan aikaan vastakkaiseen suuntaan kaksi pienempää tulipalloa. Se liikui aika hitaasti ja katsoin sitä niin kauan, että sitä ei pysytynyt enään näkemään. Yritin kutsua äitini paikalle, mutta hän ei kerennyt. Mikä hemmetti se oli?
Eräs kirjoitti:
Viime syksynä, päivää ennen kaverini hautajaisia olin aivan maassa ja menossa nukkumaan. Olin yksin kissani ja koirani kanssa kotona. Menin makaamaan sänkyyni ja silitin kissaani, jolloin eteisestä alkoi kuulumaan outoa ääntä. Aivan kuin ihminen olisi kävellyt paljain varpain keittiöön ja siitä olkkariin. Olin aivan paniikissa ja kuuntelin vain ihmeissäni. Koira se ei voinut olla, koska sen tassuista lähtee aivan erilainen ääni ja sekin nukkui sikeästi. Voi olla, että olin niin stressaantunut ja uupunut, että pää alkoi sekoamaan, mutta edelleen se kyllä hämmästyttää.
Nina kirjoitti:
Olin saanut lapsen pari vuorokautta aiemmin ja makasin sairaalavuoteessani yöllä selälläni ja huomasin tuijottavani katossa kävelevään isoon karvaiseen hämähäkkiin, joita ei Suomessa ole luonnossa. Ihmettelin, että mitä se tekee täällä ja sitten se hävisi seinän ja katon yhtymäkohtaan. Nukahdin. Taas silmäni olivat auki ja sänkyni jalkopäässä seisoi n. 2,5m pitkä mies hahmo, jonka ääriviivat vain näin. Lierihattu ja 1800-luvun ajurinviitta… Hahmo alkoi kaatua vuoteeni päälle kuin puu! Heräsin omaan kirkunaani ja istuin tikkusuorana sängyssäni nyyhkyttäen kauhusta. Minut oli leikattu pari vuorokautta aiemmin ja ihme, ettei haavani revennyt! Pystyin liikkumaan vain milli kerrallaan normaalisti, mutta mikä riuhtaisu!
4kk kuluttua terve poikalapseni kuoli kätkytkuoleman.
Lapsen kuolinpäivän iltana pelasin silloisen mieheni kanssa korttia. Oli syysmyrsky ulkona. Yht’äkkiä sanoin hänelle, että mitä tekisit, jos ovesta astuis nyt kuolema sisään? Ja se oli astunut, sillä saimme sen kohta huomata, kun oli aika herätellä vauva iltasyönnille. Näin siis vuonna 1988.
Nukuimme silloisen mieheni kanssa jo, kun kuulin rivitalon viereiseltä kadulta marssiääntä, kuin joukko-osasto marssisi ohi. Menin katsomaan, mutta ketään ei näkynyt. Asuinalueellamme oli monia juoksuhautoja sodan jäljiltä. Tämä tapahtui vuonna 1992.
Olin n. 16-vuotias ja oli syksy. Poikaystäväni saattoi minut kotiin ja huoneeseeni asti, koska kukaan ei ollut kotona silloin. Oli myöhäinen ilta. Sanoin hänelle, että mitä jos yöpöytäni lamppu sammuu, kun hän on lähtenyt ja olen yksin pimeässä talossa? Hän naurahti ja lohdutti, ettei niin voi käydä. Pelkäsin herkkänä mm. pimeää. Kuulin renkaiden ruopaisu äänen hiekkapihallamme ja hän oli pois, samoin valoni! Vedin peiton korviin ja nyyhkytin kauhuissani yksin pimeydessä. Lopuksi en enää kestänyt, vaan hivuttauduin seinävalokatkaisimen luo ja sain valot päälle ja samaan aikaan tuli myös pikkusiskoni kotiin koiramme kanssa. Mikä helpotus!
Olin Tuomarinkartanossa museokierroksella 1990 luvulla mieheni kanssa ainoana oppaan lisäksi. Kierroksen lopulla lähetin kiitokset ja terveiset kartanossa itsemurhan tehneelle rouvalle, joka menettänyt traagisesti lapsensa. Samana yönä heräsimme makuuhuoneen kirjoituspöytäni luota kuuluviin ison kirjan lehtien plaraus ääneen, joka toistui pari kertaa ja sen jälkeen iso näkymätön kirja pamautettiin pöydälle voimalla!
Oli viimeinen kerta, kun edes leikkimielellä lähettelen terveisiä hengille.
Hiiri kirjoitti:
Pelasimme kahden kaverini kanssa spiritismiä. Pyysimme henkiä antamaan meille äänimerkin ystäväni puhelimeen ja lasi vastasi kyllä. Samantien kännykästä kuului ääni, joka kuuluu, kun siitä on akku loppumassa. Aluksi en meninannut uskoa sitä. Huomasimme, että äänestä huolimatta akku oli ihan täysi.
Silent 1 kirjoitti:
Muutama vuosi sitten muutimme erääseen taloon, jossa jo entisen omistajan mukaan tapahtui kummia. Hän kertoi, että joka kerta, kun hänen kissansa tai koiransa sai pentuja näkyi talossa vaaleapukuinen naishenkilö, joka käveli seinien lävitse ja kurkki ikkunoista. Emme tietenkään uskoneet häntä vaan jatkoimme normaalisti elämistä talossa. Olin huoneeni vinttikerroksesta jonne pääsi rappusien kautta. Kulkiessani rappusista alas tai ylös tunsin aina rappujen keskikohdassa, ihan kuin joku kulkisi ohitseni vauhdilla ja samalla tuli kylmä tunne koko vartaloon. Kertoessani tästä muille perheenjäsenille he eivä aluksi uskoneet.
Muutaman kuukauden kuluttua saimme kissanpentuja ja tuntui, että talomme heräsi eloon! Äitini näki useaan otteeseen naisen kävelevän huoneissamme. Jokin tuntui silittävän kissanpentuja ja emoa ollessamme aivan vieressä. Pikkusiskoni heräsi eräänä iltana siihen, että joku istahti hänen sängylleen. Kurkatessaan peiton yli istui tuntematon naishenkilö hänen jalkopäässään ja katsoi häntä. Hetken katsottuaan nainen hymyili ja sen jälkeen hänen hymynsä vääntyi irvistykseen, jonka jälkeen siskoni veti peiton korvilleen ja nainen hävisi.
Itse en kokenut mitään outoa kissanpentujen synnyttyä. Koiranpentujen syntyessä kaikki ilmiöt tuntuivat kohdistuvan minuun. Eräänä iltana heräsin siihen, kun pikkusiskoni keinutuoli alkoi natisemaan oveni takana. Käskin siskoani lopettamaan leikkimisen ja menemään nukkumaan, mutta ääni vain koveni. Nousin ylös sängystä ja avasin oveni ja näin kuinka tuoli keikkui itsestään kenenkään ollessa kyydissä. Pelästyin näkyä ja suljin oveni. Tuoli jatkui keikkumistaan noin puolen tunnin verran, jonka jälkeen se lakkasi. Kului 15 minuuttia ja kuulin, ihan kuin joku juoksisi lattiallani edestakaisin sänkyni vieressä. Istahdin sängylleni, mutten nähnyt mitään (oveni oli lukittu aina öisin). Kuukauden ajan minusta tuntui, että jokin oli seurassani aina öisin.
Viimeisen tapahtuman jälkeen, jonka muistan vieläkin hyvin muutin pois huoneesta. Isosiskoni kissa pääsi jollain tavalla ulkoa seinien välistä vinttiin ja tuli huoneeseeni joka ilta nukkumaan. Kuuliessani kissan naukumista menin avaamaan ovea niin kuin normaalisti aina tein. Kissa oli oveni takana, mutta ei tullut sisälle vaan sähisi samalla katsoen yhtä vintin oven rakoa. Yrittäessäni ottaa kissan kiinni se pujahti käsistäni ja juoksi oven raosta sisään. Huusin kissaa nimeltä, (Kisu) muttei mitään kuulunut. Hetken päästä Kisu juoksi kovalla vauhdilla häntä pörröllään pois oven reiästä ja sujahti huoneeseeni. Jäin seisomaan ovelle hetkeksi ja sammutin valon, sekä samalla hetkellä kuulin matalan naisäänen huutavan Kisu! Löin oveni kiinni sydän hakaten ja pistin sen ketjulukkoon, sekä yritin unohtaa koko asian. Menin hetken päästä sängylleni ja nukahdin. Heräsin unestani siihen, että kissa tökki minua naamaan ja nousin istumaan. Kisu juoksi ovelle heilutti häntää ja katsoi kiinnostuneena ovea. Meinasin ruveta uudelleen nukkumaan kunnes kuulin outoa meteliä oven suunnalta. Katsoin ovelle ja näin kuinka ovenkahvaa väännettiin hiljaa alaspäin ja loppuun mentyään se päästettiin irti. Käänsin kylkeä ja heitin peiton peloissani päälleni. Sitten kuulin kuinka jokin tai joku käveli rappuset ylös ja astui huoneeseeni avaamatta ovea! Tämän jälkeen koko selän valtasi kylmä tunne ja Kisu tunki peittoni alle piiloon aivan rintaani kiinni ja sähisi. Kului hetki ja kuulin kuinka jokin olisi ollut korvani vieressä ja piti murinan ja raskaan hengityksen sekaista ääntä. Tätä jatkui muutaman minuutin kunnes se loppui. Sen jälkeen en enää tuntenut tai havainnut outoja asioita talossa.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Jos haluat tapauksesi tutkittavaksi, niin kerro siitä viestissäsi, jolloin ohjaan samalla viestisi tutkijalle. Viesti näkyy blogissa vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
Huom! Yllä oleva lomake on vain kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.
Vaaleanpunainen valo Briteissä
Lontoossa 21.10.2008 havaittiin outo violetti/vaaleanpunainen valoilmiö, joka sai useat ihmiset hämilleen. Joidenkin teorioiden mukaan se voisi olla kaupungin valojen heijastumista pilviin, mutta varmaa järkevää selitystä ei vielä valoilmiölle ole annettu. No hienolta se ainakin näyttää. 🙂
Klikkaa suuremmaksi
Lähde: thisislondon.co.uk
Paranormaalit Kokemukset Lokakuu 2008
Onhan tässä ollutkin jo aika pitkä tauko viimekerrasta, kun olemme julkaisseet yliluonnollisia/paranormaaleja kokemuksia. Tässä niitä nyt sitten taas tulee. Tarkoituksena olisi myös lähipäivinä julkaista lisää kokemuksia.
Anonyymi kiroitti:
Tämä tapahtui n. 2-3kk sitten. Olemme asuneet tässä talossa 7-8v ja ennen taloja tässä oli vain metsää.
Olimme isoveljen kanssa yksin kotona. Illalla sammutin tietokoneen ja menin nukkumaan. Kuulin outoja ääniä keittiöstä/alakerrasta ja sitten kuulin ääniä, ihan kuin joku olisi kävellut rappusia ylös. Ääniä kuului noin kymmenen minuutin ajan. Kymmenen minuutin päästä kuulin, että joku oli ihan rappusien yläpäässä. Kuulin sitten ääniä, että joku olisi kävellyt yläkerrassa ja olin ihan sanaton, en ehkä peloissani, mutta hämmästynyt. En aukassut ovea, koska ajattelin, että mielikuvitus vaan laukkaa ja yritin saada unta. Seuraavaksi kuulin kunnolla, että ihan kuin joku olisi ruvennut ravistelemaan meidän pyykkitelinettä. Pelästyin hieman ja sitten jokin aukaisi vessan oven. Huomasin harmaan valon oveni alareunassa, koska se valo paistoi niin kirkkaasti. Myöhemmin myös näin, että oveni kahva oli aukemaisllaan. Pelästyin ja laitoin valot päälle.
Kännykällä laitoin veistiä isoveljelle, joka oli nukkumassa, että oliko se käymässä yläkerrassa. Hän sanoi ettei ollut.
iGnotuS kirjoitti:
Olin ala-aste ikäinen, kun seuraava tapahtui minulle. Mummoni nimeltä Siiri, jota nimitin tuttavallisesti Siiri mummoksi oli kuollut noin pari vuotta ennen tapahtuneen päivää, jolloin tulin kotiin yksin koulusta, ja aloin tekemään läksyjä sängyllä, jonka vieressä oli silloin vielä käytössä ollut lankapuhelin.
Olin siis kotona yksin, jolloin puhelin alkoi soida. Vastasin puhelimeen kertoen etunimeni ja sukunimeni, jonka jälkeen linjan toisessa päässä vastattiin tuttavallisella vanhan naisen äänellä: ”Siiri mummo täällä, onko äitisi kotona?” – Ihmettelin jo tässä vaiheessa, että miksi hän kutsuu itseään Siiri mummoksi, eihän hän ollut enää hengissä.
Kerroin kuitenkin mummolle, että äiti ei ole kotona, ja etten saa häntä juuri silloin puhelimeen. Siiri kuitenkin jatkoi puhelua kysymällä minulta, että mitä minulle kuuluu, ja vastasin asianmukaisesti. Juttelimme vielä hetken, mutta mummolla oli ilmeisesti kiire, ja hän lupasi soittaa myöhemmin uudelleen.
En ihmetellyt tapahtunutta, koska en ollut varma oliko kyseessä joku vanhempieni tutuista, kun en niistä aina pysynyt luvussa. Mainitsin kuitenkin samana iltana äidilleni asiasta, ja hän meni ymmälleen. ”Kuka ihmeen Siiri mummo?” -oli ainut vastaus. Kun koitin inttää hänelle, että se oli Siiri, hän ei uskonut minua. Ymmärsin vasta silloin, että kyseessä on ollut yksi ja sama mummo, joka kuoli kolme vuotta sitten.
Anna kirjoitti:
Olin ala-asteen ekaluokkalaisina pimeänä talviaamuna ystäväni kanssa koulun pihassa odottelemassa koulupäivän alkua. Koulumme sijaitsi pellon keskellä, ja koulun pihaan johtavan kapean tien lisäksi pellon läpi kulki toinenkin päällystämätön tie noin 40m päässä koulun pihan rajaavasta aidasta, johon nojailimme. Tuo tie näkyi meihin päin suoraan poikittaisena. Tien vieressä, sen keskivaiheilla mutta silti vielä koulun kohdalla, kasvoi yksi ainoa puu, keskikokoinen mänty. Se oli ainoa puu koko pellolla.
No, nojailtiin siinä siihen aitaan ja katselimme pellolle. Puu oli suoraan edessämme, ja muistan, kun yhtäkkiä ystäväni ojensi kätensä ja osoitti puuta 40 metrin päähän. Pimeässä, jossa juuri ja juuri erotti puun ja tien, ystäväni oli huomannut juuri puun vieressä ihmiset muotoista sumua. Ja totta, minäkin huomasin sen. Ystäväni ja minä olimme aivan varmoja että se oli enkeli. Koko loppupäivä meni muistaakseni täysin keskittymättä, vakavana ja hiljaisena.
Hahmo on vieläkin syvänä pinttyneenä aivoihini, siinä erottuu selvästi kädet ja pää, mutta ei jalkoja, ihan kuin sillä olisi pitkä mekko päällä.
Portaat, ovi ja naapuri kirjoitti:
Minulle on käynyt tietynlaisia ääni ilmiöitä ja välillä tuntuu yöllä, sekä monesti iltaisin, että joku tarkkailee ja tulee ”kylmä” tunne. Naapurin pappa on kuollut jokin aikaa sitten. Silloin kun hän kuoli herättiin isoveljen kanssa monesti siihen, kun joku olisi väännellyt ulko-oven kahvaa. Sitä kesti monia viikkoja tasasin välein, kunnes minulla keitti yli. En voinut nukkua enää ilman, että yöpöydällä olisi jokin puolustautumisase. Yksi ilta pimahdin, kuulin kokoyön ääntä ja herätin isoveljeni. Ottimme kummatki puukot ja menimme ulko-ovelle, mistä ääni kuului. Kun pääsimme ovelle kahva heilui muutaman kerran ja kun aukasimme oven ketään ei ollut siellä. Minua alkoi ärsyttämään ja menin keskellä yötä ulos ja huusin hermoissani, että ”KUKA OOTKAAN JÄTÄ MEIDÄT RAUHAA!!”. Sen jälkeen ei ovelta ole kuulunut mitään, mutta nykyään portaat narisevat ärsyttävästi. Naapurin mummo on tullut myös ovelle yöllä ja kertonut ettei saa unta kun hänen kuollut miehensä kummittelee.
Keke kirjoitti:
Laitoin lapsenlapsen sähkörataa kuntoon, kun vieressä ollut sininen pikkuauto lähti liikkeelle, kulki noin 30 cm matkan ja pysähtyi. En osannut tehdä vähään aikaan mitään. Otin auton ja tarkastin, että millä jousella se kulkee eteenpäin. Ei siinä ollut mitään voimanlähdettä! Olen täysin sielun ja ruumiin voimissa oleva normaali mies. Joskus nämäkin varmasti selviävät, kun tieto lisääntyy.
Tpo kirjoitti:
Olin käymässä muutama vuosi sitten nukkumaan ja mietin sängyssä maaten asiota, kuten aina ennen nukahtamista. Tuijottelin kattoa, kunnes kuulin ääntä lattialta. Ajattelin sen olevan koiramme, joka silloin tuli usein sängyn alle/edustalle nukkumaan. No ihmettelin hieman, koska en nähnyt tai kuullut sen tuloa. Katsoin sitten lattialle ja hämmästykseni näin lattialla noin 2-vuotiaan lapsen. Se näytti kuin nukkuvan. Lapsi oli lyhyt hiuksinen ja ilmeisesti poika. Säikähdin hieman ja ajattelin näkeväni harhoja. Hieroin silmiäni ja kun katsoin uudestaan oli lapsi edelleen lattialla. Pian tämän jälkeen lapsi avasi silmänsä ja alkoi valumaan lattiaa pitkin sängyn alle. Tuijotin lipuvaa lasta aivan hämmentyneenä ja kun sen pää oli omani kohdalla alkoi sen pää jollain tapaa häviämään samalla, kun se jatkoi lipumista. Katsekontaktin jälkeen tajusin, että nyt ei kaikki ole normaalisti ja iski suunnaton paniikki.
Menin peiton alle kokoamaan ajatuksia ja hikoilin kuin sika. En uskaltanu millään katsoa peiton alta pois. Sitten yllättäen kuului sellainen ääni, mikä lähtee kun esimerkiksi laitat kaiuttimet päälle ym. Säpsähdin ja olin todella peloissani, eikä sitä auttanut se että tuon äänen jälkeen alkoi eräänlainen helinä. Helinä kierti alakertamme ja pystyi kuulemaan kuinka se kierti keittiöön ja olohuoneeseen palaten huoneeseeni. Sen jälkeen kuului sama kaiuitinääni ja heliniä loppui. Sen jälkeen ei kuulunut enää mitään, mutta yö meni valvoessa peiton alla. Edelleen varon jotenkin lattialle katsomista.
Tuo tapahtui vain kerran, mutta seuraavalla viikolla eräänä yönä naapurista kuului yöllä pianonsoittoa. He olivat muuttamassa pois ja ajattelin että joku on jäänyt vanhaan asuntoon yöksi ja soittelee sitten vielä yöllä. No selvisi, ettei siellä ketään kotona ollut ja ainut tavara mikä oli sinne jätetty oli juuri tuo piano, jonka he hakivat sitten seuraavana päivänä. Kerkesin asua tuossa talossa reilut kymmenen vuotta ilman mitään outoja kokemuksia. Muutimme pois asunnosta muutamia kuukausia myöhemmin.
_________________________________________________________________________
Onko sinulle tai kaverillesi tapahtunut jotain outoa? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yhteys(ät)paranormaaliblogi.net. Tarkoituksena olisi aina aika ajoin julkaista blogissa kokemuksianne. Kerro samalla viestissäsi haluatko, että mainitaanko sivuillamme viestin yhteydessä nimesi, nimimerkkisi vai haluatko esiintyä tuntemattomana. Jos haluat tapauksesi tutkittavaksi, niin kerro siitä viestissäsi, jolloin ohjaan samalla viestisi tutkijalle. Viesti näkyy blogissa vasta, kun se on julkaistu sivuston ylläpitäjän taholta.
Lomake:
Huom! Yllä oleva lomake on vain kokemuksia varten. Älä kommentoi viestejä yllä olevaan lomakkeeseen, vaan tee se käyttämällä kommenttikenttää.
Federation Of Light ja Paranormaali Blogi mainittiin lehdessä
Lapin Kansa -nimisessä lehdessä oli juttu lauantaina 18.10; joka koski valo-olentojen saapumista, Blossom Goodchildia ja Paranormaali Blogia. 🙂
Voit lukea koko jutun tästä:
Kuvaote uutisesta. Klikkaa suuremmaksi.
Kiitokset kuvasta ja vinkistä Keijolle. 🙂
Pari asiavirhettä tuossa näyttää olevan, mutta eipä pahemmin haittaa. Pitäisikö vaihtaa sivuston osoitteeksi uutisessa mainittu paranormaaliblobi.net ? 😀
PS. Niille jotka odottavat muitakin, kuin ufoaihesia artikkeleita yms. on hyviä uutisia. Parin päivän sisällä julkaisemme mm. lisää ihmisten kokemuksia ja muitakin paranormaaleja uutisia, sekä videoita.
Miksi emme nähneet valo-alusta 14.päivä
Tähän on muutamia eri syitä.
- 1: Blossomin kanavoinneissa sanottiin suurinpiirtein näin, että valo-alus tulee maan ilmakehään 14. päivä ja ennen kuin 15. päivä on ohi (joka maassa) niin tulemme tietämään valo-aluksen ilmestymisestä ja kukaan ei ole epäileväinen.
- 2: Erikus -nimisen henkilön kanavoinnissa taas puhuttiin, että huntu poistetaan toisena päivänä (15.), jolloin vasta näemme aluksen. Siinä puhttiin myös jostain muistiblockista tms. joka voisi viitata siihen, että ehkä me näimme eilen sen aluksen, mutta emme vielä muista sitä.
Tässä Blossom vielä varmistaa miksi 14. päivä ei ilmeisesti tapahtunut mitään:
”I’d have to say that even though it hasn’t been the greatest day today, many are emailing me telling me to not give up. And I’d have to concur with them as I was able to stumble upon one of Blossom’s past channelling messages. It was her 11th one that reads:
11.OK, You know how I shy away from questions, but there is this big one regarding time zones in different countries, which then puts OCT 14th on different days, if you know what I mean? Are you able to enlighten me on this at all?
Dearest Blossom. All that we choose to say to you is to let go of your fears. We WILL do as we say and before the 15th Oct has come to pass in all corners of your globe this event shall have come to fruition for all to glory in. We shall surprise many in how this all comes about. We say this to you people of earth who are in anticipation of the greatest vibration …
So it is not the end of the 14th that we need to wait for it to pass at all corners of the globe, it is actually the 15th of October that we must wait for.”
Voit myös lukea ns. huntukanavoinnin tästä.
Aika spekuloinniksihan tämä menee, mutta itse henkilökohtaisesti jaksan vielä odottaa innolla vielä sen aikaa kun 15:sta päivä on mennyt umpeen joka maassa. Saa nyt nähdä onko ilmestyinen sittenkin vasta 15:sta päivä vai miten tämä homma jatkuu. Pyydän jokaista kuitenkin odottamaan ja miettimään asioita vielä positiivisella mielellä, vielä emme ole menettäneet mitään. 🙂
Tässä vielä yksi näkökulma asiaan.
http://www.youtube.com/watch?v=lFddPVIoFyI
Tässä myös MagnetaPixien kanta asiaan. (Kiitos Sepolle linkistä)
Katso myös Blossomin virallinen anteeksipyyntö/selitysvideo.
Ensimmäisiä 14.10. -havaintoja
Tänne olisi sitten tarkoitus lisäillä ensimmäisiä havaintoja sitä mukaan kun niitä tulee.
Suomessa:
Klikkaa tästä nähdäksesi raportin, sekä kuvat oudosta valosta
Klikkaa tästä nähdäksesi kuvan oudosta kolmiosta taivaalla
Belgiassa:
http://www.youtube.com/watch?v=kP_feKl04Gs
Australiassa:
”As someone who has seen many UFOs and a contactee, I had some doubts about Blossom Goodchild’s message about a massive UFO appearing in the sky on Oct. 14th..today. Last night shortly after midnight, I was awakened by an electrical buzzing sound. Finally, I got up around 12:15 a.m., Oct.14th and went outside on the veranda. As I looked up at the sky, it was very clear with brightly shining stars all around except where the almost full moon was located, there was a HUGE circular ”something” that looked as if it could have been a craft. It was 30 full moons in diameter and not one star was showing within this area. The sky was totally black except I could see the moon which was much smaller than it should have been.
My husband who was a ship’s captain for 30 years has never seen anything like this either and he said he had no answers for what was there. We live in a very rural area near Deloraine in Tasmania, Australia. I did take a couple of photos with my digital camera but haven’t downloaded the photos yet. Will do that soon.
Something not of this world was definitely showing itself in the early morning sky here.” -Jo
Meksikossa:
http://www.youtube.com/watch?v=tuU5ziOgVs8
Jäämme odottelemaan lisää raportteja, kuvia ja videoita. Eiköhän sieltä jotain massiivista jossain vaiheessa tule. 🙂
Viimeisimmät kommentit