Osittain YLE:n Areenan Mielen salattu voima sarjan inspiroimana ajattelin kirjoitella sielun olemassaolosta.

Monet asiat näyttäisivät viittaavan siihen, että elämä on paljon laajempi asia mitä pystymme ymmärtämään tämän hetkisellä yleisellä maailmankuvallamme. Onko mahdollista, että ihmisen sielu olisi todellinen? Käytän tässä sanaa ”sielu” koska se on yleisesti tunnettu termi, parempi sana olisi kuitenkin tietoisuus, sillä sielu sisältää paljon uskonnollisia käsityksiä, kun taas tietoisuus kuvaa mielestäni paremmin sitä mitä meistä jokainen jollain tapaa on.

Onko mahdollista, että se joka kokee elämää (kokija) ei olisikaan itse keho tai aivot? Onko mahdollista, että aivot ovat vain vastaanotin, mutta me olemmekin itse lähetys? Onko mahdollista, että keho tai aivot olisivatkin vain tietoisuutemme sisällä mahdollistamassa ihmiskokemusta? Tähän näyttäisi viittaavan moni yliluonnolliseksi luokiteltu seikka ja kokemus.

Viitteitä laajemman tietoisuuden/sielun olemassaoloon

Ruumiista irtautumis -ja kuolemanrajakokemukset

Ruumiista irtautumis -kokemuksissa henkilö kokee tietoisuutensa/minuutensa irtautuvan maanpäällisestä ruumiistaan. Hän saattaa nähdä ruumiinsa ylhäältäpäin ja mahdollisesti matkustaa muihin paikkoihin, kuten esim. viereisiin huoneisiin. Monissa kuolemanrajatapauksissa henkilö on voinut kertoa tarkkaan ympärillä käytyjä keskusteluja, vaikka hänen aivonsa ja kehon aistinsa eivät ole toimineet tuona aikana. Joskus henkilö on voinut kertoa tapahtumia ihan eri huoneista tai ympäristöistä missä hänen kehonsa oli.

Yleistä kuolemanrajakokemuksessa on se, että henkilö kokee nousevansa tunnelia pitkin valoa kohti. Valossa hän kohtaa sukulaisia, Jumalaksi/Jeesukseksi/Enkeliksi tai muuksi tulkittuja hahmoja ja saattaa käydä elämäänsä läpi. Yleistä on myös, että tässä vaiheessa hän saa tehtäväkseen vielä palata maan päälle ja niin hänen kehonsa herääkin henkiin ja hän on taas normaalissa ihmisolemuksessaan.

Kuolemanrajakokemuksen ja ruumiista irtautumisen erottava tekijä on se, että ruumiista irtautumis -kokemuksessa ruumis on täysissä voimissa kun taas kuolemanrajakokemuksessa aivot saattavat olla kokonaan lamaantuneet ja sydän ei lyö. Ruumiistairtautumis kokemuksessa sielukeho voi seikkailla ympäriinsä, kun taas kuolemanrajakokemuksessa sielukeho menee yleensä tunnelin kautta valoa kohti.

Muistot entisistä elämistä / Reinkarnaatio

Monet ihmiset, varsinkin hyvin pienet lapset saattavat muistaa entisiä elämiään. Näiden kertomusten pohjalta on tehty paljon eri tutkimuksia, niin pienillä lapsilla kuin myös vanhemmilla ihmisillä. Joskus henkilö on vaivutettu hypnoosiin tai transsin kaltaiseen tilaan, jolloin hänen tietoinen egonsa tai mielensä ei ole ollut häiritsemässä niin paljon muistamisprosessia. Osa näistä tapauksista voidaan tulkita vain ihmisten kertomuksiksi tai ympäristön kautta tiedon keräämiseksi, mutta on olemassa monia hyvin mielenkiintoisia tapauksia ja tutkimuksia entisten elämien tiimoilta.

Joissain tutkimuksissa on huomattu myös nykyisen elämän ja entisen elämän ihmisten ulkonäössä ja genetiikassa paljon yhtäläisyyksiä. Traumaperäisissä kuolemissa yleistä on myös vammojen siirtyminen tulevaan sikiöön. Jos entisessä elämässä kuoli esim. päähän ammuttuun haavaan, niin vauvalla saattaa olla syntymämerkki samassa kohtaa. Näitä tapauksia on kerätty tutkimuksissa useita satoja.

Nukkuminen

Unen aikana ihminen vaipuu tilaan, jossa hänen maailmansa muuttuu täysin tai lähes täysin. Hän kokee olevansa ihan eri ihminen, joskus jopa eläin. Hänen ympäristönsä ja luonnonlait saattavat olla ihan erilaisia ja muutenkin unen aikana lähes kaikki on mahdollista. Joidenkin teorioiden mukaan nukkumisen aikana ihmisen tietoinen osa erkaantuu toiselle kokemisen tasolle, jotkut käyttävät tästä nimitystä astraalitaso.

Loppujenlopuksi tiedämme unesta hyvin vähän ja yleinen olettamus on se, että uni on aivojen tapa käsitellä eri muistoja ja järjestellä mieltä. Unen maailmassa kaikki koetaan kuitenkin yhtä todellisena kuin hereillä ollessakin, unessa on hyvin vaikea pitää kokemustaan epätodellisena, samaan tapaan kuin hereillä ollessa on vaikea pitää todellisuutta epätodellisena. Itseasiassa oman selkouneni aikana olen ollut tietoinen ns. normaalista olotilasta, mutta tuolloin unimaailma tuntui todellisemmalta, vaikka tiedostin millanen maailma minua odottaa kun herään.

Millä tapaa määrittelemme mikä on totta ja mikä ei? Kaikki kokemukset tapahtuvat kuitenkin tietoisuutemme/kokemuksemme sisällä. Unien maailma näyttäisi viittaavaan siihen, että on olemassa toisiakin todellisuuksia, jostain syystä pidämme unta vaan niin itsestäänselvyytenä ja lapsesta asti meille on kerrottu, että unet eivät ole totta, niin meille on kehittynyt tietty asenne unta vastaan. Mitä jos uni onkin vain yksi taso jota tietoisuutemme kokee? Mistä tiedämme, että tämä kaikki ei olekkaan toisenlaista unta josta joskus heräämme? Voisiko ruumiin kuoleminen olla tapa herätä toiseen todellisuuteen?

Aaveet ja kummittelu

Joillain ihmisillä on yliaistillisia kokemuksia kummituksista, eli kuolleiden hengistä. Tapauksissa esim. kuollut sukulainen on tullut jättämään viestin, että kaikki on hyvin ja elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Ilmiön harvinaisuuden takia se on joskus laitettu humpuukiluokkaan, mutta todellisuus saattaa olla tarua ihmeellisempää. On olemassa myös niin sanottuja riivanhenkitapauksi,a joissa kummitukset (kuolleiden henget) ovat vaikuttaneet ihmisten elämiin pitemmänkin aikaa mm. siirrellen esineitä ja aiheuttaen koputuksen ääniä. Näiden kokemusten perusteella vaikuttaisi siltä, että on olemassa jonkinlainen välitaso jossa ihmisen tietoisuus voi vielä seikkailla.

Loppuajatukset

Ihmisen sielua on pyritty kuvaamaan monilla eri tavoilla, itämaisissa uskonnoissa uskotaan mm. chakrojen ja astraalikehon olemassaoloon. Laajemman tietoisuuden tieteellinen todistus vaatii kuitenkin oikeanlaisen lähestymistavan. Aluksi on aina huhupuheita, kokemuksia ja kertomuksia, sitten pyritään saamaan useita toistuvia havaintoja ja tutkimuksia. Tämän jälkeen havaintojen ja tutkimusten perusteella luodaan teoria.

Tällä hetkellä tutkimuksia on tehty moneltakin eri saralta, mutta vielä ei ole saatu aikaan pätevää teoriaa esim. siitä mikä on tietoisuus tai sielu (tällä hetkellä ymmärrämme asiaa mm. biologian kannalta), mutta onko se edes mahdollista jos tietoisuus itsessään on laajempi asia kuin kokemamme fyysinen todellisuus? Sillä jos tietoisuuden pysyvyys (sielu tms.) itsessään ei sovellu nykyiseen kuvaan maailmastamme (niin kuin mm. reinkarnaatio näyttäisi kertovan) ja tieteestämme, niin pitäisikö silloin maailmankuvaa ja tiedettä kehittää, olettaen että tietoisuuden jatkuvuus (sielu) on todellinen. Tällä hetkellä sielun olemassaoloa pyrkivät selittämään monet eri uskonnot, mutta mielestäni on jo aika asian tieteelliselle käsittelylle.

Jos tulemme päätökseen, että sielu tai ihmisen laajempi pysyvä tietoisuus on todellinen avautuu meille aivan uudenlainen maailma. Samalla vastaan tulee paljon uusia kysymyksiä: mitä on kuoleman toisella puolen, miten sielu valitsee mihin syntyy, mitä muita kokemisen tasoja on, entäs sitten telepatia? jne…

Aiheeseen liittyvää katsomista ja lukemista:
Mielen salattu voima osa 2/3 (Telepatiatutkimuksista, ruumiistairtautumisesta yms.)
en.wikipedia.org/wiki/Reincarnation_research (Reinkarnaatiotutkimuksista)
reluctant-messenger.com/reincarnation-proof.htm (Reinkarnaatiotutkimuksista)
en.wikipedia.org/wiki/Near-death_studies (Ruumiistairtautumis-/kuolemanrajakokemuksista)
sciencedaily.com/releases/2008/09/080910090829.htm (Ruumiistairtautumis-/kuolemanrajakokemuksista)
paranormaaliblogi.net/index.php/2008/03/03/ooben-saavuttaminen/
(Ruumiistairtautumisen harjoittelua)